AMMATTITIETOA
Apua ammatinvalintaan
MITTAUSTEKNIIKKA –
AINA AJAN TASALLA
Kalenterin laatimiseen ei nykyään tarvita erikoisosaamista: päivämäärätietoja antavien tietokoneiden ohjelmointi on informaatikoille lastenleikkiä, ja pääsiäisen päivämäärä selviää seinäkalenterista. Suuremmat vaatimukset kohdistuvat nyt mittaustekniikkaan, ja erityisesti hyvin lyhyiden aikavälien käsittelyyn sekä aikasignaalien välittämiseen. „Virallisen ajan“ aikasignaali, jota miljoonat radiokellot käyttävät ympäri Eurooppaa, on peräisin Braunschweigin Fysiikan ja tekniikan instituutin atomikellosta Saksasta. Instituutin fyysikoista, insinööreistä ja teknikoista koostuva työryhmä huolehtii Braunschweigin atomikellojen herkän tekniikan virheettömästä toiminnasta.
Tohtori Andreas Bauch johtaa Braunschweigin instituutin „aikayksikkö-työryhmää“, joka on kuluvana vuonna toiminut jo 125 vuotta. Hän kuvailee mittaustekniikkaa ja ajan kanssa tehtävää työtä seuraavasti: „Ajalla ja aikasignaalin välittämisellä ovat hyvin tärkeä rooli monilla elämän alueilla. Näiden sovellukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Kun tehtävänä on synkronoida tutkaverkoston toimintaa taivaalla tapahtuvan lentoliikenteen seuraamiseksi, käytössä ovat tietyn tyyppiset menetelmät. Aivan toisenlaiset keinot ovat käytössä esimerkiksi pörssin palvelimien aikasynkronoinnissa.“ Bauch pitää erityisesti ammattialansa monipuolisuudesta: „Sovellusmahdollisuudet ovat hyvin laajat. Jotkut sovellukset vaativat suurinta mahdollista tarkkuutta, siinä missä joissakin muissa luotettavuudella on suurin painoarvo. Braunschweigin instituutissa kehitettyjen kellojen – esimerkiksi radiokellojen – tulee toimia sekunnin tarkkuudella, kun taas aikapulssin siirron tulee tapahtua pikosekunnin tarkkuudella.“
Menestyksekäs ura mittaustekniikan alalla vaatii tohtori Bauchin mukaan alalle pyrkivältä kärsivällisyyttä, hyvää havainnointikykyä ja analyyttistä ajattelua. Mahdollisina työllistäjinä tällä alalla ovat hänen mukaansa yritykset, jotka valmistavat aikaa ja frekvenssiä näyttäviä ja käsitteleviä laitteita, kuten radiokelloja tai internet-pohjaisia ajanvälitysjärjestelmiä. Lisäksi monet televiestintä- ja telepalvelualan yritykset tarvitsevat mittaustekniikkaan erikoistunutta henkilökuntaa teknologian ja järjestelmien testaukseen ja kalibrointiin.
Oppilaille, jotka ovat kiinnostuneita aikaan, frekvensseihin ja tarkkoihin mittauksiin liittyvistä aloista, voidaan suositella seuraavia koulutusvaihtoehtoja (lähde Koulutusnetti, katso tarkemmin http://www.koulutusnetti.fi ):
Teknillisen fysiikan opinnot tai fysiikan opinnot
Teknillinen fysiikka yhdistää fysiikan ja insinööritieteet. Teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa voi opiskella Suomessa Espoossa, Tampereella, Oulussa, Turussa ja Lappeenrannassa.
Koulutusohjelma ei ole sidottu mihinkään perinteiseen teollisuuden alaan, vaan valmistuneet sijoittuvat monille eri teollisuuden aloille. Valmistuneista yli 20 % jatkaa opintojaan tekniikan lisensiaatiksi tai tekniikan tohtoriksi. Mahdollisuuksien listalta löytyy niin akatemiatutkijaa, toimitusjohtajaa kuin tuotekehitysinsinööriä. Valmistuneet voivat kehittää lääketieteellisen diagnostiikan menetelmiä tai mallintaa matemaattisesti rahoitusmaailman monimutkaisia riippuvuussuhteita. Tyypillisesti valmistuneet sijoittuvat sinne, missä tehdään jotain uutta.
Teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa voi opiskella aineita, jotka liittyvät materiaalifysiikkaan, energiateknologiaan, ydintekniikan sovelluksiin, teollisuuden ja muiden laitosten mittaus- ja instrumentointitehtäviin, tietojenkäsittelytekniikkaan, teknilliseen matematiikkaan, systeemitekniikkaan, mekaniikkaan sekä yritystalouteen ja kansainväliseen liiketoimintaan. Opiskelu on hyvin teoriapainotteista ja siinä mielessä vaativaa.
Aalto-yliopiston lisäksi teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa voi opiskella Tampereen teknillisen yliopiston teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa ja Oulun yliopistossa sekä elektroniikan koulutusohjelmassa että tietotekniikan koulutusohjelman signaalinkäsittelyn ja teknillisen matematiikan opintosuunnalla. Åbo Akademin kemiantekniikan koulutusohjelman prosessitekniikan suuntauksessa teknillinen fysiikka on liitetty tuotanto- ja tietoteknilliseen opintosuuntaan. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa teknillistä fysiikkaa tai matematiikkaa voi opiskella muiden tekniikan koulutusohjelmien sivuaineena. Matematiikka tai fysiikka painotteinen tekniikan kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelmassa
Sähkötekniikan insinöörin opinnot
Ammattikorkekoulupohjainen sähkötekniikan koulutusohjelma kestää 4 vuotta. Sähköalan insinöörinä toimit asiantuntijana, suunnittelijana tai työnjohtotehtävissä joko toisen palveluksessa tai omassa yrityksessä. Insinöörin tehtäviin kuuluu päätöksentekoa, vastuuta, kehitystehtäviä sekä päivittäisten rutiinitehtävien pyörittelyä. Insinööri voi rakentaa oman ammatillisen kehityspolkunsa erilaisten tehtävien kautta itselleen mielekkääksi ja omia tarpeitaan vastaaviksi.
Perusopintoihin kuuluu kielet, luonnontieteet, sähkön teoria ja tietotekniikka, Ammattiaineet liittyvät valitun suuntautumisen mukaan esimerkiksi sähkön käyttöön ja jakeluun, sähköiseen talotekniikkaan tai valaistustekniikkaan. Ammatillisia valmiuksia täydentävät vieraiden kielten, markkinoinnin ja yritystalouden opinnot.
Suuntautumisvaihtoehtoja eri ammattikorkeakouluissa ovat esimerkiksi automaatio- ja energiatekniikka, sulautetut järjestelmät, sähkövoimatekniikka, tietoliikennetekniikka ja terveydenhuollon tekniikka.
Opiskeluinfo on peräisin Opetushallituksen Koulutusnetti-palvelusta osoitteesta http://www.koulutusnetti.fi.